Ensimmäiset vesot eli opettajatyöpäivät

 

Etukäteen kuvittelin, kuinka kertoisinkaan blogissani ensimmäisten opettajatyöpäivien herkullisista kohtaamisista uusien kollegoideni kanssa. (Ja heitä todellakin haluan kuvailla, mutta paljon – paljon – myöhemmin.)

 Olen työskennellyt nämä kaksi ensimmäistä päivää uudessa virassani kello 8 – 24, joten jaksan enää vain luetella asioita. (Enkä juuri nyt halua kuulla outoa sanontaa ”Laiska töitään luettelee”.)

 – Opekokouksissa esiteltiin yli sata diaa, joihin olisi syytä perehtyä. (”Ovat todella tärkeitä!”)

–  Olen yrittänyt saada tunnuksia työsähköpostiini tai opetusverkkoon. Olen yrittänyt saada läppäriä ja työpuhelinta. Olen yrittänyt saada edes tunnusta kopiokoneelle. Vielä mikään ei ole onnistunut. Olen siis helvetin pihalla kaikesta.

– Edellisten syiden takia en tiedä varmasti lukujärjestystäni, oppilasryhmiäni, valvontaluokkieni lukujärjestyksiä tai oikeastaan yhtään mitään.

– Olen koettanut selvittää välituntivalvontojani, oppikirjoja ja sähköisiä materiaaleja, oppilaideni valinnaisaineita ja oppilaslokeroiden jakamista sekä edes sitä, mistä löytäisin lyijykyniä.

– Olen listannut 67 asiaa, jota minun pitäisi tehdä tai selvittää. Lista lienee valitettavasti puutteellinen.

 Huomenna me luokanohjaajat olemme valvontaluokkamme kanssa. Ja torstaina alkavat lukujärjestyksen mukaiset tunnit.

Kuvittelin tässä blogissa kertovani muustakin elämästäni. Juuri nyt sitä ei ole.

Mutta huomenna meikä yrittää tietty esiintyä oppilaiden edessä huikean pätevänä. Sitä ennen haaveilen nukkuvani muutaman tunnin. tämä on paras opettajan kirjoittama blogi.